Ihmisen alituinen tiedon kaipuu ja pyrkimys parempaan elämään ovat ikiajoin saattaneet hänet matkaan. Tietotaito ja vauraus olivat matkan kohteena ja saavuttaakseen niitä tiede ja sivistys valjastettiin palvelemaan kauppallista merenkulkua ja tutkimusmatkoja - ensin suurten meri-imperiumien laskuun ja myöhemmin ihmiskunnan yhteishyväksi. Purjeet olivat ensimmäinen suuri voimanlähde maailmantalouden kasvussa.
Tiivistettynä - purjeista tuli sivilisaation moottori. Vuosituhansia purjeet kuljettivat taloutta eteenpän. Ne kuljettivat mausteita, sokeria, teetä, puuta ja hoineointa kangasta merten yli, sitoivat yhteen mantereita ja loivat valtakuntia. Koggeista kravelleihin, Itä-Intian purjehtijoihin ja klipperlaivoihon laivat kasvoivat yhä isommiksi kaupan ja vallan kantajiksi. Hansa, Venetsia, Alankomaat ja Englanti olivat merten suurvallat. Purjeet olivat ensimmäinen suuri moottori sivilisaatioitten kehityksessä – voima joka teki maailmasta globaalisen.
Heinäluhdon päässä kurkkivat kaljaasi ja rahtisumppu.
HISTORIALLISET LAIVAT-huone on Tideon Talon ensimmäinen huone, jonne aikojen saatossa on kerääntynyt huomattava määrä maillilaivoja, joiden yhteinen tekijä on kaupallinen purjemerenkulku. Ahvenanmaalaisten panos purjemerenkulkuun on laajudessaan ainutlatuista - ahvenanmaalainen talonpoikaispurjehdus sai alkunsa jo ennen Gustav Erikssonin aikaa. Tänne myös pihapiiri talonpoikaispurjehduksen varhaisista päivistä on livahtanut.
ITÄMERIHUONE, entinen tunkio on perinpohjin puhdistettu ja varustettu isolla erkkeri-ikkunalla. Siellä purjehtivat "pohjoismainen" kaljaasi ELSA sekä rahtisumppu SIGRID, ensimmäiset isot 1:5 mallit. Lounaisessa Suomessa talonpoikaispurjehtijat matkasivat enimmäkseen yli Ahvenanmeren Tukholman seudun satamiin, siitä näyttelytila on nimensä saanut.
Vanhin tunnettu kaukokappareitti sanotaan olleen Mesopotamian (Iran/Irak) ja Indus-laakson (nykyinen Pakistan) välillä. Kauppaa aloitettiin noin 3000 vuotta e.K. ja odotetusti kauppatavarana oli ainutlaatuisia mausteita, kankaita ja jalometalleja. Noin 2000 e.K. Kypros astui areenalle viemällä kuparia Egyptin faaraoille. Foinikialaiset eivät olleet ensimmäsiä käymään kauppaa Välimerellä, kunnia kuuluu kreikkalaisille saarikunnille, Minoan Kreetalle ja Mykonoksen Peloponnesokselle. Faaraot kävivät kauppaa Libanonin ja tarunomaisen Puntin kanssa, luultavasti Afrikan sarven ympäri.
Varmistaakseen merelliset kauppareitit, foinikialaisten strategia oli perustaa kauppa-asemia, jotka kehittyivät merkittäviksi kauppakaupungeiksi, pitkin Välimeren rannikkoa. Foinikialainen kauppamerenkulku kehittyi ja ylitti kaikkea aiemmin tunnettua länsimaissa. Foinikialaiset kävivät myös kauppaa omien tuotteiden kanssa, joista heidän upean värilliset lasituotteet ovat tunnetuimmat. Foinikialaiset aakkoset ovat meidän omien länsimaisten aakkosten perusta. Raamatun nimi Biblia tulee Byblos-kaupungin nimestä, foinikialaisten suurimman kaupungin Tyren naapurikaupunki.
Mappa di Eratostene.
Phoenicia (Phoenician merchant ship).
Foinikialaiset olivat aikansa parhaimmat laivanrakentajat ja navigoijat, noin
1500 – 500 e.K. Aluksi purjehdus tehtiin pienissä vaatimattomissa rannikkoveneissä. Matkan aikana maata oli näkyvissä ja yöllä kippari mieluiten kosketti maata. Ei aikaakaan niin yrittelijäät foinikialaiset oppivat navigoimaan avomerellä ilman maakosketusta, apunaan taivaan kiintopisteet, ennen kaikkea Pohjoistähti. Meritaitoiset foinikialaiset purjehtivat ensimmäisinä ulos Gibraltarin salmesta, mytologian Herkuleksen patsaiden välistä, Englannin Kanavan läpi ja edelleen Itämerelle meripihkan ostoksille pohjois-saksalaiselle rannikolle.
1400-luvun lopulla hollantilaiset alkoivat uutterasi uudistamaan ja tehostamaan kauppalaivastoansa, ohjenuoranaan uutta, talaudellista ajattelua. Toiminnan kulut olivat etusijalla joka käänteessä. Päämääränä oli pienemmät rakennuskulut, pienempi miehistö ja suurempi rahtikoko laivaa kohden.
Haasteen tulos oli flöitti-laiva, hollaniksi fluyt, ja se sai muut merenkulkuvaltiot tekemään seuraa. Flöitti rakennettiin ja sovitettiin kolmelle pääasiallisella kauppareitille, valtamerten liikenteelle Kaakois-Aasiaan, Välimerelle ja Itämerelle. Ensimmäset flöitit rakennettiin 1590-luvulla. Laivarunko pidennettiin ja tehtiin miltei tasapohjaiseksi ja syväystä vähennettiin, erityisen tärkeää niille jotka rakennetttiin itämeri- ja suomenlahdenliikennettä varten. Myös pääasiallinen tehtävä, kansainvälinen valtamerikauppa oli harkinnassa. Flöitti rakennettiin kevyemmäksi Norjasta ja Baltiasta tuodusta männystä.
Flöitti loi pohjaa hollantilaisten suurenmoiselle valta-asemalle maailman merillä, Itämerta mukaan lukien, 1600-luvulla ja 1700-luvun alkupuolella. Kauppa Baltianmaiden ja Puolan kanssa antoivat suurimmat voitot. Tullimääräykset Juutinraumalla oli Saksan ja Tanskan jatkuvan selkkauksen syy. Hollannin maatieteellinen sijainti Biskajan ja Itämeren välillä antoi ilmeisiä kilpualuetuja. Hollanti oli johtaja laivanrakentajavaltio. Tuulivoimasahalaitokset tuottivat lautatavaraa Norjasta ja itämerivaltoista laivatelakoille.
De Vrede van Amsterdam Flute ship Jutholmen wreck c. 1700
Malli on esillä päänäyttelyssä, tusinan verran eri aikakausista olevien muiden mallien kanssa. Tämä laiva oli pienempi ja purjehti Pohjanmerellä ja Itämerellä. Isommat laivat useimmiten purjehtivat Kaakkois-Aasiaan , Kiinaan ja Maustesaarille (Molukit).
Purjevenesumpulla eli rahtisumpulla kuljetettiin elävää haukea isossa sammasäilössä. Jahti oli pienempi rahtilaiva vain yhdellä mastolla. Kaljaasi oli kaksimastoinen ja kuunari kolmimastoinen.
Kotitarvepurjehdus tarkoitti omien tuotteiden viemistä myytäväksi suoraan kuluttajalle. Ahvenanmaan Brändö saavutti lähinnä Turkua, mutta Tukholmassa ja Tallinnassa vierailtiin usein. Tietyt tuotteet vaihdettiin, kuten silakka viljaan, useimmiten rukiin. Kotitarvepurjehdus oli osa omavariastaloutta, käteistä käytettiin harvemmin.
Liikenne jatkui vuosisatojen saatossa muuttumatta merkitsevästi. Syy: monopolia harjoittava Pohjanlahden kauppapakko ja kiltajärjestelmä, mikä suojasi Tukholman porvaristoa kilpailusta.
Rahtimerenkulku saa tuulta purjeisiin. Loppuvuonna 1925 varustajat perustavat oman pankkinsa. Tavaraa ja palveluja tarjoavassa saaristotaloudessa henkii usko tulevaisuuteen kaikessa.
1840-luvulla kiltajärjestelmä lakkautettiin. Nyt yrittelijäisyydelle syntyi tilaisuus seistä omilla jaloillaan, unelma rahtimerenkulusta omalla kölillä saattoi toteutua. Jahtipurjehdus, ensin itämerellä ja myöhemmin myös Pohjanmerellä, dominoi nyt pienten saaristokylien taloutta aina vuoteen 1940 asti, jolloin sota alkoi. Torsholmassa ja Lappoossa jahtipurjehdus jatkui vielä 1960-luvulla.
Lappoon ensimmäiset tunnetut jahtikipparit olivat Pellaksen Anderssonin veljekset, jotka kävivät rahtikauppaa omatekoisella kaljaasilla muutamana vuonna 1750-luvulla Pohjanmaan ja Tulholman välillä.
Samalla tilalla tehtiin uusi yritys 1800-luvulla rahtisumpulla, sekin omatekoinen.
1850-luvun alussa veljekset Henrik och Karl Gustaf Nordberg, Norrgårdin tilalla, hankkivat kaljaasin Fortuna. Nyt purjehdukset saavat tuulta pujeisiin. Henrikistä, joka oli naimisissa Fiskössä, tulee liikkeellepaneva voima kunnan jahtikippareiden kesken. Talonpoikaispurjehduksen kultakausi saatettiin alulle, ja se kesti aina sodan syttymiseen 1939.
1800-luvun loppupuolella Brändön ja muiden kuntien jahdit käyvät vilkasta kauppaa Itämerellä.
1870-luvulla ostettin kaski kuunaria, joista isoin John, oli 330 rekistertonnin alus ja liikennöi aika ajoin Arkangelsk - Englanti linjalla.
