TUTKIMUSMATKAT KAUTTA AIKOJEN
- Vegan matka

VEGA-huoneessa asetetaan VEGA-parkki yleisön eteen. Hän on mahtavat 12m pitkä mesaanipuomin nokasta aina halkaisijapuomin kärkeen asti, ja kaikki tangot nostettuna yli 7m korkea.

UUDISRAKENNUKSESSA kerromme ajasta jolloin useat pitkät löytöretket ja tutkimusmatkat muuttivat eurooppalaisten maailmankäsitystä. Se ulottuu 1400-luvun alusta aina varhaiseen 1700-lukuun. Tällä kaudella eurooppalaiset laivat saavuttivat miltei kaikki maailman kolkat etsiessään uusia kauppareittejä ja kumppaneita. Kasvava eurooppalainen kapitalismi piristyi.
Eurooppalaiset oppivat tuntemaan uusia kansanryhmiä ja kartoittivat siihen mennessä tuntemattomia seutuja, ei vähiten suomenruotsalaisen A.E.NORDENSKIÖLD:in ansiosta kun hän maailmanhistorian ensimmäisenä pujehti Koillisväylän läpi Vega-laivallaan 1878-1879.

Keväällä 2023 Lappoossa Torsten Nordberg esitti ajatuksensa laajentaa laivamallikokoelmansa isolla 1:5-mittakaavan mallilla A.E.NORDENSKIÖLD:in polaarilaivasta Vega: höyryapukoneella varustettu kolmimastoparkki, rakennettu 1872 Bremerhavenissa. Siitä hetkestä alkoi tutkimusmatka jota kuvaillaan dokumentissa jakten på vegas ritningar.

KAHVIO sijaitsee VEGA-huoneen vieressä ja siellä vierailijan katseen vangitsee VEGA:n höyrysluuppiin ANNA.

Valloituksesta tutkimukseen

Kolumbus purjehti länteen valloittamaan, Vasco da Gama antoi tykkien puhua kaupan puolesta ja Cook kartoitti valtameriä suurvaltojen laskuun. Darwinin matka Beaglellä oli alku tieteelliselle vallankumoukselle - mutta amiraliteetin lipun alla. Nordenskiöldin matka Vegalla merkitsee uuden luvun alkua. Keskiössä ei ollut valloittaminen tai aseet, vaan tiede, kartoitus ja kulttuurikohtaaminen. Hänen matkansa Koillisväylän läpi ei ainoastaan ollut maantieteellinen voitto – se oli myös matka kohti ymmärrystä.

Klassiset löytöretket ja tutkimusmatkat

• Kolumbus (1492, Santa Maria) – Espanjan kruunun rahoittama. Päämääränä oli löytää uusi tie Aasiaan, mutta se muodostui "Uuden maailman" koloisaatioksi ja hyväksikäytöksi. Tarkoitus: taloudellinen ja imperiaalinen.
• Vasco da Gama (1497–99) – Portugalin tie Intiaan. Tykkejä ja aseita käytettiin perustamaan kauppaa väkivalloin. Tarkoitus: kaupallinen ja sotilaallinen.

• James Cook (1768–71, Endeavour) – amiraliteetin toimeksianto kartoittaa ja valloittaa uusia alueita. Tieteellisiä panoksia (tähtitiede, kasvitiede Joseph Banksin kanssa), mutta perimmiltään imperiumin rakentamista.
• Charles Darwin (1831–36, Beagle) – muodollisesti amiraliteetin toimeksianto kartoittaa Etelä-Amerikan rannikkoa. Tiede oli sivutuote, mutta Darwinin omat tutkimukset saivat valtavan merkityksen.

Nordenskiöldin naparetket 25:en vuoden aikana:

Nordenskiöld osallistui 10 ruotsalaiseen naparetkeen 1800-luvun loppupuolella. Hän johti kaikki retket paitsi kaksi ensimmästä joiden johtaja oli Lundin yliopiston eläintieteen ja geologian professori Otto Torell. Ensimmäiset retket vuosina 1858 - 1873 suuntasivat Huippuvuorille ja Grönlantiin, eri tarkoituksin:
• Oppia tuntemaan Huippuvuorten luontoa, topografiaa ja etsiä kasveja, mineraaleja ja fossiilia, kasvikivettymiä. Grönlannissa tutkia sisämaan metsäisten laaksojen ja vanhempien sivilisaatioiden olemassaolon jälkiä (1883).
• Tulevien astemittausten valmistelu. Puskea mahdollisimman pitkälle pohjoisnavalle sekä tieteellisiä tutkimuksia. Saavutettiin 81 astetta ja 42 minuuttia pohjoista leveyttä.

By Jean Leon Gerome Ferris The First Thanksgiving

Nordenskiöldin Vega-matka (1878–80)

Talvehtiminen Siperiassa

Vuosina 1875 - 1880 keskityttiin kuljettavuuteen itäänpäin ja mahdollisiin kauppareitteihin. Parin Jenisej-joen suun kartoitusmatkan jälkeen vuosina 1875 ja 1876, tuli suuri lääpimurto: Parkki Vegan matka Koillisväylän läpi.

• Rahoitus: ei kruunu tai amiraliteetti, vaan yhdistelmä yksityiset varat (venäläinen kauppias Sibiriakov), tieteelliset laitokset ja Ruotsin valtio.
• Tarkoitus: avata Koillisväylää – kylläkin taloudellinin ulottuvuus(merenkulku Aasiaan), mutta tutkimusmatka oli samalla vahvasti tieteellisten päämäärien leimaama: karttatiede, kansatiede, biologia.
• Luonne: voidaan väittää että matka muodostui uudenlaiseksi tutkimusmatkaksi: ei valloitusta ja missiota, vaan tietellistä tutkimusta ja kulttuurikohtaamisia.
• Tulos: maantieteellisen suurteon ohella Nordenskiöld keräsi valtavat määrät muuta tieteellistä aineistoa ja kulttuuriesineitä.
• Veganmatka nosti Ruotsin/Suomen kanainväliselle areenalle, rauhanomaisemmissa ja sivistyneemmissä yhteyksissä. Suurvalta-aika oli ohi, Nobel ja hyvinvointivaltio (kansankoti) oli syntymässä.

Tämä kartta löytyy A.E.Nordenskiöldin matkakertomuksesta "Vegan matka Aasian ja Euroopan ympäri", Stefan Zenkerin skannaamana ja kopioituna hänen kotisivulta . Klikkaamalla kartan eri osia ne suurentuvat.

Vega kuninkaallisen linnan edessä Tukholmassa

Vuonna 1878 Adolf Erik Nordenskiöld miehistöineen lähti matkaan Vega-laivalla tehdäkseen sitä mihin ei kukaan aiemmin pystynyt – purjehtia koko matkan Aasian pohjoitse, Atlantista Tyynelle merelle. Matkasta tuli jääiden, pakkasten ja löytöjen seikkailu. Kun jäämassat sulkivat tien Vegalta jäätiin kymmeneksi kuukaudeksi Pitlekain kohdalle.
Laivalla jatkettiin meren ja sään mittaamista, kasvien ja eläinten keräämistä ja opittiin tuntemaan arktisia kansoja. Laiva oli varustettu sekä purjeilla että höyrykoneella ja rakennettu kestämään ahtojään painetta. Kotisatamassa 1880 Vega-matkaa ylistettiin erääksi 1800-luvun suurimmaksi tieteelliseksi uroteoksi – ja Arktiksen tutkimuksien uuden aikakauden aluksi.

Vegan viimeinen kotisatama Dundeessa, Skotlannissa - valokuva Alexander Wilson

A.E. NORDENSKIÖLD

Nils Adolf Erik Nordenskiöld (18. marraskuuta 1832 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta – 12. elokuuta 1901 Dalbyö, Södermanland, Ruotsi) oli suomalaissyntyinen Ruotsissa vaikuttanut geologi, tutkimusmatkailija, mineralogi ja naparetkeilijä. Nordenskiöld teki tutkimusmatkoja Huippuvuorille ja Grönlantiin ja pyrki etsimään reittiä pohjoisnavalle. Hän kehitti tieteellistä naparetkeilyä, julkaisi suuren määrän maantieteellisiä ja geologisia tutkimuksia sekä keräsi ainutlaatuisen kokoelman historiallisia karttoja. Hänen johtamansa retkikunta purjehti vuosina 1878–1879 ensimmäisenä läpi Koillisväylän eli Atlantin ja Tyynenmeren Euraasian pohjoispuolitse yhdistävän meritien. Hän saapui Tukholmaan 24. huhtikuuta 1880, jolloin häntä juhlittiin jo koko Euroopan sankarina. Kuningas Oskar II korotti Nordenskiöldin vapaaherralliseen säätyyn ja myönsi hänelle Pohjantähden suurristin. Palander aateloitiin, ja hän sai Pohjantähden ritarimerkin. Suomessa ja Ruotsissa Nordenskiöldä on pidetty kansallissankarina ja yhtenä historian suurimmista tutkimusmatkailijoista. Koillisväylän purjehduksen jälkeen Nordenskiöld kutsuttiin useiden maiden tieteellisten seurojen jäseneksi, hän sai monia korkeita kunniamerkkejä ja häntä pidettiin kansallissankarina sekä Suomessa että Ruotsissa. Nordenskiöld julkaisi yleensä vain tieteellisiä teoksia, mutta suostui kirjoittamaan kuuluisimmasta retkestään myös kansantajuisen esityksen Vegas färd kring Asien och Europa I–II (1880–1881), joka käännettiin useille kielille ja teki hänestä maailmankuulun.(Lähde - Wikipedia)

Nordenskiöld Japanissa

Vega-purjehdus maapallon ympäri muotoutui vastakohtien matkaksi. Alun lähtö Tromssasta, aikanaan vaatimaton kalastajakylä, Siperian karu luonto, hyinen tuuli ja alkukansojen alkeelliset elinolosuhteet, ja lopuksi Japanin järjestelmällinen yhteiskunta. Syksyllä 1879 Nordenskiöld kohtasi Japanin joka äskettäin oli avattu maailmalle. Järjestys ja kauneus teki häneen syvän vaikutuksen ja häntä kiehtoi myös naisten arvokkuus – lady like - kuten hän asian ilmaisi. Lähdettyään Yokohamasta hänellä oli mukanaan japanilaisia kirjoja. Ajan saatossa hän rakensi Euroopan suurimman yksityiskokoelman japanilaisista kirjoista ja maan kulttuurista.

Nordenskiöldin kirjasta "Vegan matka Aasian ympäri"

"Ylhäisemmät vaimot ovat usein sangen soreita, ja vallankin on heidän kaulansa kaunis. Valitettavasti rumentavat he itseään poskimaalilla, jota naiset täällä ahkerasti käyttävät. Nuorien vaimojen, köyhienkin, puku on siisti; se ei ole korea, mutta maukas ja melkein samanlainen kaikilla luokilla. Heidän käytöstapansa on miellyttävä ja suloinen. Vallasnaiset alkavat jo ottaa europalaisten seuraelämään osaa, ja kaikki europalaiset herrat ja vaimot, joita olen asiasta puhutellut, ovat siitä yksimieliset, että japanilainen vaimo helposti voi siirtyä entisestä ahtaasta piiristään, ja osoittaa suloa sekä kannattaa arvoaan europalaisessa seurassa. Hän näkyy olevan "ladyksi" syntynyt." (Suom. Frans Gideon Bergroth v. 1881.)

Palanderin päiväkirjasta

"Sunnuntai 26. lokakuuta 1879.
Aamiaisella Buddinghousen luona ja illemmalla Tanska konsulin (norjalainen nimeltä Fleischer) luona, hän tarjosi päivällisen japanilaisessa majatalossa eurooppalaiseen tapaan. Päivällisen aikana meitä palvelivat laulajattaret, jotka aterian jälkeen viihdyttivät meitä tavanomaisella japanilaisella metelillä." (Suom. Johan Simberg)

Puccini

Muutama vuosikymmen myöhemmin vastaava kulttuurikohtaaminen kuvailtiin kokonaan toisella tavalla, Puccinin oopperassa Madame Butterfly. Tässä meriupseeri Pinkerton käyttää hyväkseen nuorta naista, itse vakuuttuneena länsimaailman paremmuudesta. Kaksi hyvin erilaista Japanin kertomusta - toinen täynnä uteliaisuutta, ajatusta ja kunnoitusta, toinen ylimielisyyttä ja lopuksi tragediaa.

Japanilainen makuuhuone