TUTKIMUSMATKAT KAUTTA AIKOJEN
- Vegas resa

VEGA-huoneessa asetetaan VEGA-parkki yleisön eteen. Hän on mahtavat 12m pitkä mesaanipuomin nokasta aina halkaisijapuomin kärkeen asti, ja kaikki tangot nostettuna yli 7m korkea.

UUDISRAKENNUKSESSA kerromme ajasta jolloin useat pitkät tutkimusmatkat muutivat eurooppalaisten maailmankäsitystä. Se ulottuu 1400-luvun alusta aina varhaiseen 1700-lukuun. Tällä kaudella eurooppalaiset laivat saavuttivat miltei kaikki maailman kolkat etsiessään uusia kauppareittejä ja kumppaneita. Kasvava eurooppalainenkapitaismi piristyi.
Eurooppalaiset oppivat tuntemaan uusia kansanryhmiä ja kartoittivat siihen mennessä tuntemattomia seutuja, ei vähiten suomenruotsalaisen A.E.NORDENSKIÖLD:in ansiosta kun hän suoritti maailmanhistorian ensimmäisen Koillisväylän läpipurjehduksen, Vega-matkan, niin myöhään kuin 1880.

Keväällä 2023 Lappoossa Torsten Nordberg esitti ajatuksensa laajentaa mallilaivakokoelmansa isolla mallilla (skaalassa 1:5) A.E.NORDENSKIÖLD:in polaarilaivasta Vega, kolmimastoinen parkki apuhöyrykoneella rakennettu Bremerhavenissa 1872. Siitä hetkestä alkoi tutkimusmatka jota kuvaillaan jakten på vegas ritningar dokumentissa.

KAHVIO sijaitsee VEGA-huoneen vieressä ja siellä vierailija voi tutustua VEGA:n höyrysluuppiin ANNA.

Valloituksesta tutkimukseen

Kolumbus purjehti länteen valloittamaan, Vasco da Gama antoi tykkien puhua kaupan puolesta ja Cook kartoitti valtameriä suurvaltojen laskusta. Darwinin matka Beaglellä oli alku tieteelliselle vallankumoukselle - mutta kuitenkin amiraliteetin lipun alla. Nordenskiöldin matka Vegalla merkitsee uuden luvun alkua. Keskiössä ei ollut valloittaminen tai aseet, vaan tiede, kartoitus ja kulttuurikohtaamisia. Hänen matkansa Koillisväylän läpi ei ainoastaan ollut maantieteellinen voitto – se oli myös matka kohti ymmärrystä.

Klassiset tutkimusmatkat

• Kolumbus (1492, Santa Maria) – Espanjan kruunun rahoittama. Päämääränä oli löytää uusi tie Aasiaan, mutta se muodostui "Uuden maailman" koloisaatioksi ja hyväksikäytöksi. Tarkoitus: taloudellinen ja imperiaalinen.
• Vasco da Gama (1497–99) – Portugalin tie Intiaan. Tykkejä ja aseita käytettiin perustamaan kauppaa väkivalloin. Tarkoitus: kaupallinen ja militaarinen.
• James Cook (1768–71, Endeavour) – amiraliteetin toimeksianto kartiottaa ja valloittaa uusia alueita. Tieteellisiä panoksia (tähtiede, kasvitiede Joseph Banksin kanssa), mutta perimmiltxään imperiumin rakentamista.
• Charles Darwin (1831–36, Beagle) – muodollisesti amiraliteetin toimeksianto kartiottaa Eteläamerikan rannikkoa. Tiede loi sivutuote mutta Darwinin omat tutkimukset saivat valtavan merkityksen.

Nordenskiöldin naparetket 25:en vuoden aikana:

Nordenskiöld osallistui 10 ruotsalaiseen naparetkeen 1800-luvun loppupuolella. Hän johti kaikki retket paitsi kaksi ensimmästä joiden johtaja oli Lundin yliopiston eläintieteen ja geologian professori Otto Torell. Ensimmäiset retket vuosina 1858 - 1873 suuntasivat Huippuvuoriin ja Grönlantiin, eri tarkoituksin:
• Oppia tuntemaan Huippuvuorten luontoa, topografiaa ja etsiä kasveja, mineraaleja ja fossiilia, kasvikivettymiä. Grönlannissa tutkia sisämaan metäisten laaksojen ja vanhempien sivilisaatioiden olemassaolon jälkiä (1883).
• Tulevien astemittausten valmistelu. Puskea mahdollisimman pitkälle pohjoisnavalle sekä tieteellisiä tutkimuksia. Saavutettiin 81 astetta ja 42 minuuttia pohjoista.

By Jean Leon Gerome Ferris The First Thanksgivin

g

Nordenskiöldin Vega-matka (1878–80)

Talvehtiminen Siperiassa

Vuosina 1875 - 1880 keskityttiin kuljettavuuteen itäänpäin ja mahdllisiin kauppareitteihin. Parin Jenisej-joen suun kartoitusmatkan jälkeen vuosina 1875 ja 1876, tuli suuri lääpimurto: Parkki Vegan matka Koillisväylän läpi.

• Rahoitus: ei kruunu tai amiraliteetti, vaan yhdistelmä yksityisistä varoista (venäläinen kauppias Sibiriakov), tieteelliset laitokset ja Ruotsin valtio.
• Tarkoitus: avata Koillisväylää – kylläkin taloudellinin ulottuvuus(merenkulku Aasiaan), mutta tutkimusmatka oli samalla vahvasti tietellisten päämäärien leimaama: karttatiede, kansantiede, biologia.
• Luonne: voidaan väittää että matka muodostui uudenlaiseksi tutkimusmatkaksi: ei valloitusta ja missiota, vaan tietellistä tutkimusta ja kultturikohtaamista.
• Tulos: maantieteellisen suurteon ohella Nordenskiöld keräsi valtavat määrät teieellistä ainesta ja kultturiesineitä.
• Veganmatka nosti Ruotsin/Suomen kanainväliselle areenalle, rauhanomaisemmissa ja sivistynemmissä yhteyksissä. Suurvalta-aika oli ohi, Nobel ja hyvinvointivaltio (kansankoti) oli syntymässä.

Tämä kartta löytyy A.E.Nordenskiöldin matkakertomuksesta "Vegan matka Aasian ja Euroopan ympäri", Stefan Zenkerin skannaamana ja kopioituna hänen kotisivulta . Klikkaamalla kartan eri osia ne suurentuvat.

Karta öfver Gamla Verldens nordkust från Norge till Beringssund, med Vega-expeditionens kurs, efter äldre och nyare källor samt under Vegas resa gjorda observationer, af N. SELANDER, kapten i Generalstaben (i två blad).

Vega kuninkaallisen linnan edessä Tukholmassa

Vuonna 1878 Adolf Erik Nordenskiöld miehistöineen lähtivät matkaan Vega-laivalla tehdäkseen sitä mihin ei kukaan aiemmin pystynyt – purjehtia koko matkan Aasian pohjoitse, Atlantista Tyynelle merelle. Matlasta tuli jääiden, pakkasten ja löytöjen seikkailu. Kun jäämassat sulkivat tien Vegalta jäätiin kymmeneksi kuukaudeksi Kap Tjeljuskinin kohdalle.
Laivalla jatkettiin meren ja sään mittaamista, kasvien ja eläinten keräämistä ja oppimista tuntemaan tapaamiensa arktiset kansat. Laiva oli varustettu sekä purjeilla ett häyrykonella ja rakennettu ksetämään ahtojään painetta. Saapuessaan kotiin 1880 Vega-matkaa ylistettiin erääksi 1800-luvun suurimmaksi tieteelliseksi uroteoksi – ja Arktiksen tutkimuksien uuden aikakauden aluksi.

Vegan viimeinen kotisatama Dundeessa, Skotlannissa - valokuva Alexander Wilson

A.E. NORDENSKIÖLD

Nils Adolf Erik Nordenskiöld (18. marraskuuta 1832 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta – 12. elokuuta 1901 Dalbyö, Södermanland, Ruotsi) oli suomalaissyntyinen Ruotsissa vaikuttanut geologi, tutkimusmatkailija, mineralogi ja naparetkeilijä. Nordenskiöld suoritti tutkimusmatkoja Huippuvuorille ja Grönlantiin ja pyrki etsimään reittiä pohjoisnavalle. Hän kehitti tieteellistä naparetkeilyä, julkaisi suuren määrän maantieteellisiä ja geologisia tutkimuksia sekä keräsi ainutlaatuisen kokoelman historiallisia karttoja. Hänen johtamansa retkikunta purjehti vuosina 1878–1879 ensimmäisenä läpi Koillisväylän eli Atlantin ja Tyynenmeren Euraasian pohjoispuolitse yhdistävän meritien. Hän saapui Tukholmaan 24. huhtikuuta 1880, jolloin häntä juhlittiin jo koko Euroopassa sankarina. Kuningas Oskar II korotti Nordenskiöldin vapaaherralliseen säätyyn ja myönsi hänelle Pohjantähden suurristin. Palander aateloitiin, ja hän sai Pohjantähden ritarimerkin. Suomessa ja Ruotsissa häntä on pidetty kansallissankarina ja yhtenä historian suurimmista tutkimusmatkailijoista. Koillisväylän purjehduksen jälkeen Nordenskiöld kutsuttiin useiden maiden tieteellisten seurojen jäseneksi, hän sai monia korkeita kunniamerkkejä ja häntä pidettiin kansallissankarina sekä Suomessa että Ruotsissa. Nordenskiöld julkaisi yleensä vain tieteellisiä teoksia, mutta suostui kirjoittamaan kuuluisimmasta retkestään myös kansantajuisen esityksen Vegas färd kring Asien och Europa I–II (1880–1881), joka käännettiin useille kielille ja teki hänestä maailmankuulun.(Lähde - Wikipedia)

Nordenskiöld Japanissa

Vega-purjehdus maapallon ympäri muotoutui vastakohtien matkaksi. Alun lähtö Tromssasta, aikanaan vaatimaton kalastajakylä, Siperian karu luonto, hyinen tuuli ja alkukansojen alkeelliset elinolosuhteet, ja lopuksi Japanin järjestelmällinen yhteiskunta. Syksyllä 1879 Nordenskiööld kohtasi Japanin joka äskettäin oli avattu maailmalle. Järjestys ja kauneus teki häneen syvän vaikutuksen, ja häntä kiehtoi naisten arvokkuus – lady like - kuten hän asian ilmaisi. Lähdettyään Yokohamasta hänellä oli mukanaan japanilaisia kirjoja. Ajan saatossa hän rakensi Euroopan suurimman yksityiskokoelman japanilaisista kirjoista ja sen kulttuurista.

Nordenskiöldin kirjasta "Vegan matka Aasian ympäri"

"De förnämare qvinnorna äro ofta utmärkt vackra. I synnerhet hafva de vacker hals. Beklagligen vanställs de ofta af smink, för hvilket fruntimmren här tycks hafva stor förkärlek. De yngre qvinnornas drägt är, äfven hos de fattiga, vårdad, den är föga grann, men smakfull och nästan lika för alla klasser. Deras sätt är mycket intagande och angenämt. Qvinnorna ur de förnämsta klasserna börja redan att deltaga i europeernas sällskapslif, och alla europeiska herrar och damer, med hvilka jag samtalat härom, öfverensstämma deri, att ingen svårighet finns för en japanska att lemna den inskränkta krets, till hvilken hon förut uteslutande varit hänvisad, och uppträda med behag och qvinlig värdighet i europeiska sällskap. Hon tycks vara född till 'lady'."

Palanderin päiväkirjasta

"Söndag den 26 oct 1879.
På frukost hos Buddinghouse och på aftonen hos Danska consulen (en norman vid namn Fleischer), han gjorde middagen på ett japanesiskt värdshus inrättat på Europeiskt vis. Under middagen passades vi upp af sångerskor, hvilka efter middagen gaf oss den vanliga japanska olåten till godo."

Puccini

Muutama vuosikymmen myöhemmin vastaava kulttuurikohtaaminen kuvailtiin kokonaan toisella tavalla, Puccinin oopperassa Madame Butterfly. Tässä meriupseeri Pinkerton käyttää hyväkseen nuorta naista, itse vakuuttuneena länsimaailman paremmuudesta. Kaksi hyvin erilaista Japanin kertomusta - toinen täynnä uteliaisuutta, ajatusta ja kunnoitusta, toinen yli mielisyyttä ja lopuksi tragediaa.

Japanskt sofrum